lacantine.life

Ranskalaisessa keittiössä on alueellisia eroja

Suussa sulavat juustot

Suomalaiset syövät kohtuullisen paljon juustoa. Esimerkiksi vuonna 2014 juuston keskimääräinen kulutus jokaista suomalaista kohden oli 25 kiloa. Vielä 1980-luvulla tavallisimmin syöty juusto oli punaiseen vahakuoreen pakattu edam, jota laitettiin leivän päälle, mutta nykyään juustoja on tarjolla kymmeniä, ellei satoja eri laatuja. Juustoilla osataan myös herkutella, ja niitä voi tarjota vaikka läpi aterian aina alkupaloista jälkiruokaan saakka.

Monenlaisia juustoja

Juustoja voidaan lajitella monin eri tavoin, esimerkiksi juuston kovuuden, rasvaisuuden tai kypsytystavan perusteella. Lisäksi juustoja voidaan ryhmitellä sen mukaan, onko ne tehty lehmän vai jonkin muun eläimen maidosta. Kovat tai puolikovat juustot ovat niitä, joista leikkaamme juustohöylällä siivuja vaikkapa leivän päälle. Pehmeitä juustoja taas ovat esimerkiksi erilaiset homejuustot sekä sulatejuustot. Lehmänmaidon lisäksi juustoja valmistetaan muun muassa vuohen- ja lampaanmaidosta.

Kovat juustot

Suomalaisten suosimia kovia juustoja ovat jo mainitun edamin lisäksi muun muassa emmental, gouda sekä kermajuusto Oltermanni. Edam ja Oltermanni ovat melko mietoja juustoja, joita käytetään tyypillisesti leivän päällä, mutta ne soveltuvat tietenkin myös ruoanlaittoon. Myös nuori, eli vain muutamia kuukausia kypsynyt gouda on maultaan hyvin mieto ja koostumukseltaan puolikova. Vanhempi, jopa 18 kuukautta kypsynyt gouda taas on kova ja voimakkaan makuinen.

Emmentalia, joka aiemmin tunnettiin Suomessa myös nimellä Tahkojuusto, valmistetaan goudan tavoin eri vahvuisina. Suomessa valmistettavaa miedointa, eli punaista emmentalia kypsytetään kolme kuukautta, keskivahvaa, sinistä, kuusi kuukautta, ja voimakkainta, eli mustaa emmentalia yhdeksän kuukautta. Sveitsissä emmentalin tyypillinen kypsymisaika vaihtelee neljästä kuukaudesta jopa yli vuoteen. Emmental tunnetaan myös rei’istään, jotka muodostuvat juustoon täysin satunnaisesti kypsymisen aikana tapahtuvan käymisen ansioista.

Muut erityyppiset juustot

Pehmeitä juustoja ovat esimerkiksi homejuustot. Suomen tunnetuin homejuusto lienee vähintään neljä viikkoa kypsytetty sinihomejuusto Aura. Sinihomejuustojen lisäksi markkinoilla on myös punahome- ja viherhomejuustoja sekä tietenkin valkohomejuustoja, kuten brie. Pehmeä juusto on myös italialaislähtöinen, alun perin vesipuhvelin maidosta valmistettu palloiksi muotoiltava mozzarella, jota toki voidaan valmistaa myös lehmänmaidosta. Kreikan lahja maailmalle taas on suolainen lampaan- tai vuohenmaidosta valmistettava ruoanlaittoon erinomaisesti soveltuva feta.

Oman ryhmänsä muodostavat erilaiset tuore- ja sulatejuustot. Näiden osalta kyse on oikeastaan juustopohjaisista elintarvikkeista, ei “puhtaista” juustoista. Sulatejuustoja voidaan käyttää levitteenä tai ruoanvalmistuksessa, ja niitä myydään sekä paloina että yksittäispakattuina viipaleina. Suomen tunnetuin sulatejuustomerkki lienee Koskenlaskija. Tuorejuustot ovat myös levitemäisiä, ja niitä on tarjolla eri tavoin maustettuina. Makeahkot tuorejuustot, joissa on makuna esimerkiksi appelsiinia tai vaniljaa, soveltuvat erinomaisesti leivontaan.

Kuuluisat juustomaat

Tunnetuista juustomaista ensimmäisten joukossa mieleen nousee Sveitsi ja sen tunnetuimmat juustot emmental ja Gruyère. Emmental on niin tyypillisesti sveitsiläinen, että siitä käytetään englanniksi nimeä “Swiss cheese” eli sveitsiläinen juusto. Toinen kuuluista juustomaa on tietenkin Ranska. Ranskalaisista juustoista useimmille tulee mieleen nimenomaan erilaiset homejuustot, mutta ranskalaisten juustojen valikoima on laaja ja houkutteleva. Tarkemmin ranskalaisista juustoista kerrotaan edempänä tässä artikkelissa.

Merkittävä eurooppalainen juustomaa on myös Hollanti. Suomessa Hollantia ei ehkä heti mielletä juustomaaksi, sillä monet eivät tiedä, että sekä edam että gouda ovat nimenomaan hollantilaisia, ja ne ovat jopa nimetyt hollantilaisten kaupunkien mukaan. Koska suomalaiset ovat ahkeria juustojen kuluttajia, on Suomestakin tullut merkittävä juuston valmistajamaa. Suomessa valmistetaan yli sataa erilaista juustoa, ja niitä viedään Euroopan maiden lisäksi muun muassa Venäjälle, Pohjois-Amerikkaan ja Japaniin.

Ranskalaiset juustot

Ranskalaiset tapaavat jakaa juustot koviin, eli puristettuihin juustoihin, ja pehmeisiin juustoihin, joita ovat lähinnä valkohomejuustot, sekä sinihomejuustoihin. Ranskassa juustoja valmistetaan lehmän, vuohen ja lampaan maidoista. Juustot voidaan jakaa kahteen ryhmään myös sillä perusteella, ovatko ne teollisesti valmistettuja vai tilajuustoja. Ranskassa eri alueiden juustot voivat olla hyvinkin eri tyyppisiä, ja juustoille voidaan myöntää myös alueellinen alkuperätunnus AOP, joka on noin 40 eri juustolla.

Suurta osaa ranskalaisista juustoista on myynnissä vain niiden tuotantoalueella. Sen sijaan maailmanlaajuisesti tunnettuja ranskalaisia juustoja ovat pehmeät juustot camembert, brie, Epoisses, Munster ja Saint Nectaire, sinihomejuustot Roquefort ja Bleu d’Auvergne, kovat juustot Comté ja Salers sekä vuohenmaitojuusto Buche de chèvre. Omanlaisensa ranskalaisten juustojen joukossa on Cancoillotte, Comtén alueelta tuleva voimakkaan valkosipulinen koostumukseltaan lähinnä sulatejuustoa muistuttava juusto, joka sopii nautittavaksi sekä kylmänä että lämpimänä.

Juustoilla herkuttelu

Juustolla voi maustaa monia ruokia. Ehdoton paikka juustolla on pitsan päällä, mutta juustoraaste tai kova parmesan-tyyppinen juusto sopii erinomaisesti myös pastan tai risoton päälle. Varsinaisia juustoruokia taas ovat fondue ja raclette. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että fondue on sulatettua juustoa, johon ruokaillessa dipataan esimerkiksi lihaa, leivänpaloja ja kasviksia. Samantapainen ruokalaji on raclette, joka valmistetaan sulattamalla juustoa, jota sitten tarjoillaan erilaisten lisukkeiden kanssa.

Juustoista voi nauttia myös juustotarjottimen muodossa. Juustotarjotin kuuluu nykyään tavalliseen suomalaiseen joulupöytään, mutta erilaisista juustoista voi koota näyttävän tarjottavan mihin tahansa illanistujaisiin. Tyypillisesti juustotarjottimelle kerätään muutamia erityyppisiä juustoja, joita sitten leikataan tai levitetään erilaisten keksien päälle. Juustotarjotin toimii hyvin myös jälkiruokana niille, jotka eivät ateriansa päälle kaipaa mitään erityisen makeaa. Makeutta juustotarjottimeen saa toki lisättyä vaikkapa hillojen ja makeiden jälkiruokaviinien avulla.

adminy

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top